Päävalikko:
ORDO EQUESTRIS SANCTI SEPULCRI
HIEROSOLYMITANI
LOCUMENTENENTIA IN FINLANDIA
Sivu /
KÄSKYNHALTIJA LAURI GORSKI
PUHE JERUSALEMIN LATINALAISEN PATRIARKAATIN HYVÄKSI PIDETYSSÄ TILAISUUDESSA 18.9.2010
Arvoisa herra piispa, arvoisa rouva suurlähettiläs, Pyhän Haudan ritarikunnan ritarit ja daamit, hyvät naiset ja herrat.
Olen Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunnan Suomen Käskynhaltija, ikiaikaisen ritarikunnan, jonka erityistehtävänä on tukea ja edistää kristittyjen läsnäoloa Jerusalemissa ja kaikkialla Israelissa, Jordaniassa ja Palestiinassa. teille kaikille, että olette tulleet tänään näille Jerusalemin Latinalaisen Patriarkaatin työtä tukeville hyväntekeväisyysillallisille. Olen syvästi kiitollinen rva suurlähettiläs Elisabetta Kelescianille siitä tuesta, jota hän on antanut meille tarjoamalla ystävällisesti residenssinsa tämän tilaisuuden pitopaikaksi, ja siitä, että hän on jo kolmatta kertaa osoittaa meille millaisia nautintoja hyvä italialainen ruokakulttuuri tarjoaa.
Haluamme kaikki, että rauha palaisi Israeliin ja Palestiinaan. Kerron teille, miten ritarikuntamme edistää sitä. on tärkeä juutalaisille, kristityille ja muslimeille.
Juutalaisten ja kristittyjen yhteinen Vanha Testamentti kertoo, että
• Abraham matkusti Jerusalemiin uhraamaan Iisakin.
• David perusti sen Israelin pääkaupungiksi.
• Juutalaiset rakensivat sinne temppelin, joka on tuhottu kahdesti.
Uudessa Testamentissa todetaan, että Jeesus ristiinnaulittiin ja nousi kuolleista Jerusalemissa. perimätiedon mukaan Muhammed matkusti Jerusalemiin päästäkseen käymään taivaassa. äivän Jerusalemilla on pitkä ja merkittävä historia. Itse asiassa nykyinen Jerusalem on kahdestoista samalla paikalla oleva kaupunki.
Jerusalem on ollut ristiriitojen keskus jo tuhansia vuosia. Jo ennen kuin Abraham matkusti sinne uhraamaan Iisakin, paikka oli tärkeä, koska se vartioi yhtä harvoista kulkureiteistä Kaukoidästä Välimerelle. Siksi Saul - muinaisen Israelin ensimmäinen kuningas - halusi noin kolmetuhatta vuotta sitten puolustaa sitä filistealaisia vastaan. Siksi David surmasi Goljatin, ja teki Jerusalemista Israelin pääkaupungin. Hallitsijat ovat vaihtuneet tämän jälkeen monasti, ja Rooman valtakunnan ajasta Filesteaa on kutsuttu Palestiinaksi, mutta ristiriita muinaisen Israelin kansan jälkeläisten (juutalaisten) ja filestealaisten jälkeläisten (palestiinalaisten) välillä on jatkunut.
Kun Muhammed yritti löytää totisen Jumalan, hän teki pyhiinvaellusmatkan Jerusalemiin. Hän oli kuullut sen olevan paikan, jossa ihmiset palvoivat yhtä Jumalaa. Perinteen mukaan ollessaan Jerusalemissa hän nousi sieltä taivaaseen noutamaan Koraanin. Siksi tämän päivän muslimit pitävät Jerusalemia merkittävänä. Se on heille kolmanneksi pyhin kaupunki Mekan ja Medinan jälkeen. moni ei sitä jokapäiväisessä elämässään hahmotakaan, niin se että Jeesus ristiinnaulittiin ja nousi kuolleista Jerusalemissa, vaikuttaa jokaisen länsimaalaisen ihmisen elämään – myös niiden, jotka eivät ylösnousemukseen usko. Meille länsimaalaisille Jerusalem on tärkeä, koska yhteiskuntamme perustuu siellä alkaneen kristinuskon arvomaailmaan.ösnousemuksesta alkaen Jeesuksen seuraajat ovat halunneet vierailla paikalla, missä kristinusko alkoi - Pyhällä Haudalla. On ymmärrettäväää, että tämä paikka on tärkeä kristityille. de Bouillion oli yksi ensimmäisen ristiretken johtajista. Hän oli vuonna 1109 valtaamassa Jerusalemia takaisin muslimeilta. Varmistaakseen Pyhää Hautaa palvomaan tulevien kristittyjen turvallisuuden, hän perusti Pyhän Haudan Ritarikunnan. Sen tehtäväksi tuli suojata hauta ja taata pyhiinvaeltajien turvallinen kulku.
Ritarikunta alkoi myöhemmin menettää asemaansa sotilaallisena organisaationa. Saladinin vallattua Jerusalemin sen asema heikkeni, ja se menetti yhtenäisen johdon Akkon tappion päättyneessä taistelussa vuonna 1291. Ritarikunnan ihanteet eivät kuitenkaan kuolleet. Niitä vaalittiin kautta Euroopan kuninkaiden, ruhtinaiden, piispojen ja Pyhän Istuimen suojelemissa luostareissa. Espanjaa lukuunottamatta Pyhän Haudan ritarit eivät kuitenkaan juuri osallistuneet sotilaallisiin toimenpiteisiin. tulivat Pyhälle Maalle 1200-luvulla ja ottivat vähitellen tehtäväkseen pyhien paikkojen hoidon. Yhdessä kreikkalais-ortodoksisen ja armenialaisen kirkon kanssa he tänäkin päivänä jatkavat Pyhän Haudan hoitamista ja vastaanottavat päivittäin tuhansia pyhiinvaeltajia tyhjälle haudalle.
Vuonna 1847 paavi vakiinnutti uudelleen Jerusalemin Latinalaisen Patriarkaatin. Samalla hän vakiinnutti Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunnan ja antoi sille tehtäväksi Patriarkan työn tukemisen.
Pyhän Haudan Ritarikunnalla on tänään jäseniä 53:ssa Käskynhaltijakunnassa eli paikallisosastossa ympäri maailman. Pyhän Haudan ritareita ja daameja on Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Australiassa – yhteensä n. 23000.
Ensimmäinen suomalainen Carl-Johan Dahlström otettiin ritarikunnan jäseneksi vuonna 1934 .Vuonna 1970 Suomeen perustettiin ensimmäisenä Pohjoismaista suoraan ritarikunnan Gran Magisteriumin alaisena toimiva delegaatio. Suomen Käskynhaltijakunta perustettiin vuonna 1998 – taas ensimmäisenä Pohjoismaista. Jäseniä siinä on 21.
Useimmat ihmiset, varmaan osa teistäkin, ei ole koskaan kuullut Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunnasta. Se on toinen katolisen kirkon tunnustamista toimivista ritarikunnista. Toinen on Pyhän Johanneksen Hospitaaliritarikunta, joka tunnetaan myös nimellä Maltan ritarit. Se on kooltaan pienempi (noin puolet meistä) mutta tunnetumpi, koska se tukee ympäri maailmaa toimivia terveydenhoitolaitoksia - lähinnä lasten sairaaloita. än Haudan Ritarikunta asettaa jäsenilleen kaksi tehtävää: henkilökohtaisen elämän kehittämisen, ja henkisen ja taloudellisen tuen antamisen Pyhällä Maalla asuville kristityille. Pyhän Haudan ritarien ja daamien tulee elää esimerkillistä kristittyä elämää ja olla aktiivisia hyvätekeväisyystyöntekijöitä. tehtävät ovat erityisen haastavia juuri nyt. Tässä vauraassa ja nopeatempoisessa maailmassa ihmiset tulevat harvoin miettineeksi olemassolonsa tarkoitusta, omia arvojaan ja yhteyttä itseensä, ympäristöönsä ja Jumalaan. Pyhällä Maalla elävillä kristityillä on yhä enemmän vaikeuksia jatkaa asumistaan entisillä asuinsijoillaan koulutusta, työllisyyttä ja jopa asumista koskevien rajoitusten takia.
Ne teistä, jotka ovat äskettäin käyneet Israelissa tai Palestiinassa ovat voineet nähdä ne traagiset olot, joissa ihmiset siellä elävät. Siellä on isiä ja äitejä, jotka eivät voi mennä töihin, koska he eivät voi olla varmoja siitä, voivatko he palata kotiin työpaikaltaan. Heidän pitää päivittäin kulkea ohi lukuisten tarkastuspisteiden, eivätkä he voi koskaan olla varmoja läpipääsystä. Pyhällä Maalla tapaa oppimaan halukkaita opiskelijoita, jotka eivät pääse säännöllisesti kouluun. Siellä kuulee asunnoista, joihin perheet hamstraavat vettä, koska he eivät voi olla varmoja milloin vesisäiliöt voi seuraavan kerran täyttää. Ja kaikkien traagisinta, siellä näkee kilometrien mittaisen muurin, joka erottaa Jerusalemin Betlehemistä. Se erottaa perheenjäsenet toisistaan ja pitää maanviljelijät poissa pelloilta, joita heidän perheensä ovat viljelleet sukupolvien ajan. Se on alentavaa ja ja ahdistavaa. Israelin hallituksen huoli turvallisuudesta on ymmärrettävää, ja sitä pitää kunnioittaa. Mutta moni sen toimenpiteistä herättää vakavia kysymyksiä ihmisoikeuksista. Niitä ei tunnusteta eikä niistä puhuta."palestiinalainen" liitetään helposti sana "terroristi". Tämä on ymmärrettävää. Viime vuosikymmenten Lähi-Idän taistelujen yhteydessä, ilmaisu "palestiinalainen" ja "terroristi" on usein nähty yhdessä. Ja kyllä, palestiinalaisterroristeja on olemassa - aivan kuten israelilaisterroristeja. Mutta useimmat Lähi-Idän ihmiset eivät ole terroristeja. Valtaosa palestiinalaisista on tavallisia ihmisia poikia ja tyttöjä, miehiä ja naisia aivan kuin me. Ihmisiä, jotka haluavat elää rauhassa esi-isiensä maassa.
Palestiinlaisista vain pieni osa on kristittyjä. Siitä lähtien, kun Israel vuonna 1948 vakiinnutti asemansa itsenäisenä juutalaisena valtiona, on maan kristitty väestö kutistunut 18%:sta alle 2%:in. Tämä on seurausta merkittävästä juutalaisten maahanmuutosta Israeliin, vahvasta väestökasvusta muslimiväestössä ja kristittyjen maastamuutosta.
Israelissa asuvista 170.000:sta kristitystä valtaosa on palestiinalaisia. Osa kristityistä on katolilaisia, ja heistäkin vain osa latinalaisia katolilaisia. Useimmat kristityt ovat ortodokseja, ja katolilaisista useimmat itäistä riitusta eli messumuotoa seuraavia melkiittejä.
Latinalainen Patriarkka vastaa latinalaisista katolilaisista. Hänen toimialueeseensa kuuluvat Israelin, Palestiinan ja Jordanian lisäksi myös Kypros. Mutta Latinalaisessa Patriarkaatissa ymmärretään, että sen tulee huolehtia kaikista katolilaisista, itse asiassa kaikista kristityistä. Patriarkaatin on pyrittävä tuomaan rauhaa maahan, jossa Jeesus opetti rauhaa. Latinalainen Patriarkka työskenteleekin sen vuoksi tiivissä yhteistyössä muslimien kanssa. He muodostavat suuren ja sorretun ihmisryhmän Israelissa. Hän yrittää pitää yllä hyviä suhteita myös juutalaisiin, vaikka se onkin haasteellista. Vanhojen heprealaisten kirjoitusten mukaan Messias ei palaa ennen kuin Israel on palautettu juutalaisille. Maata on vähän, ja juutalaiset haluavat ne itselleen. kunnioitamme juutalaisten toivetta Messiaan paluusta, mutta emme jaa joidenkin juutalaisten uskoa, että paluu on mahdollinen vasta kuin maat on palautettu juutalaisille. Uskomme, että juutalaiset, kristityt ja muslimit, jotka kaikki oman historiansa takia pitävät Jerusalemia ja koko Israelin aluetta tärkeänä voivat ja heidän pitää voida elää yhdessä rauhassa.
Säilyttääkseen elinvoimaisen läsnäolonsa alueella Latinalaisella Patriarkaatilla on 48 seurakuntaa ja useita kouluja ja sairaaloita ympäri Israelia, Jordaniaa ja Palestiinaa. Koska suurin osa maan kristityistä on köyhiä, nämä tärkeät laitokset ovat vahvasti riippuvaisia ulkopuolisesta rahallisesta tuesta.
Tämä on Pyhän Haudan Ritarikunnan toimialuetta. Jäseniä pyydetään vuosittain tukemaan Latinalaisen Patriarkaatin toimintaa. Viime vuonna jäsenet antoivat 8 miljoonaa €. Vuodesta 2000 lähtien ritarit ja daamit ovat antaneet yli 40 miljoonaa €. Itse asiassa ritarikuntamme vastaa n. 2/3- osasta Latinalaisen Patriarkaatin vuotuisesta rahoituksesta. Jäsentemme tuki on elintärkeää tälle työlle.
Avustus ei tue pelkästään katolilaisia. Latinalaisen Patriarkaatin kouluissa ja sairaaloissa suurin osa opiskelijoista ja potilaista on muslimeja. Kaikki ovat tervetulleita. Me uskomme, että hyväntekeväisyyden avulla – todellisella lähimmäisenrakkaudella - lisätään keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta. Nämä ovat rauhan kulmakiviä.
Jäseniämme rohkaistaan tekemään matkoja Pyhään Maahan. Ja heitä kehotetaan käymään paitsi pyhillä paikoilla – joka on varmasti tärkeää kunkin oman hengellisen kehityksen kannalta – tapaamaan myös paikallisia kristittyjä. ämä on Jerusalemin Pyhän Haudan Ritarikunnan työtä. Se on erittäin tärkeää työtä, ja erityisen tärkeää juuri nyt kun rauhanneuvottelut Israelin ja Palestiinan välillä ovat pitkästä aikaa alkaneet. Niillä on vastustajansa, ja me saamme lukea ja nähdä lähes päivittäin uutisia traagisista alueen tapahtumista. Meidän on siksi jatkettava työtämme rauhan puolesta.
Pyydän näin puheeni päätteeksi teitä nousemaan ja kohottamaan lasinne ritarikunnallemme, Pyhän Haudan Ritarikunnalle.